Unikien uusi Talent Coach on aurinkoinen diginainen

12.5.2017

Tiedonhallinta – Nokia – Jolla – Huawei. Annika Hautamäellä riittää kokemusta alan vastuutehtävistä.
Hänestä voi piirtää toisenkin henkilökuvan. Siinä esiintyy entinen huippu-urheilija, nykyinen ikiliikkuja, hymyilevä optimisti ja äiti, joka kertoo innostuvansa somesta kuin teini.

Hollolasta kotoisin oleva Annika päätyi ohjelmistokehityksen pariin miltei vahingossa. Lukion jälkeen urheilu vei kaiken huomion ja oli uraa tärkeämpää. Matemaattisten alojen opiskelu siinsi tulevaisuuden ajatuksissa. Lukiossa matematiikka oli tuntunut helpolta.
– Ystäväni kuitenkin kertoi, että yliopistossa opiskeltava matematiikka on täysin erilaista kuin lukion matematiikka, eikä ole oikeastaan edes matematiikkaa. Enempää miettimättä heitin hakupaperit Tampereen ja Turun yliopistojen tietojenkäsittelyopin laitoksille. Tampere voitti tämänkin kisan, Annika kertoo.
Panostus urheilu-uraan jatkui ja toi myös menestystä. Annikan palkintovitriinistä löytyy yksi Suomen mestaruus ja muutama himmeämpi alppimitali. Urheilu jäi vahvaksi osaksi elämää myös uran loputtua.

Koodaajasta tuotteistajaksi

Annikan ja Unikien tiet yhdistyivät Huawein kehityshankkeissa viime vuoden lopulla. Lopulta Annika siirtyi kokonaan Unikielle. Hän aloitti Unikien Talent Coachina toukokuun alussa. Annikalla on paljon annettavaa erityisesti tuotteistamisessa.

– Pidän tiimissä erityisesti energisestä, positiivisesta otteesta työhön ja kirkkaasta näkemyksestä. Täällä tiedostetaan selkeästi, missä tilassa markkinat ovat ja minne itse halutaan mennä.
Annikan uran alkuvuodet olivat koodauspainoitteisia. Vähitellen painopiste siirtyi määrittelyyn ja tuotteistamiseen.
Hän työskenteli Tiedonhallinnan (Solteq) jälkeen Nokialla ensimmäiset viisi vuotta matkapuhelinverkon tukiasemien hälytysjärjestelmien ohjelmointi- ja määrittelytehtävissä.
– Osasin siis joskus todistettavasti C++ -ohjelmointia!
Vuonna 2005 Annika päätyi 770 Internet-tabletin tuotepäälliköksi. Urapolun tunnisteita olivat sen jälkeen OSSO ja  Maemo, jotka muistetaan tablet-tuotteista 770, N800, N900, N950 ja erityisesti näiden “isoveljestä” Meegosta sekä N9-älypuhelimesta, jota Annika kutsui neljänneksi lapsekseen.

– Sekin oli kaikessa muita parempi, hän nauraa.

N9: n jälkeen Annika oli rakentamassa Jollan Sailfish-käyttöjärjestelmää.

Teknologia tarvitsee naisia

Annika on poikkeus alalla, sillä ohjelmistokehittäjistä vain 10 prosenttia on naisia. Tuorein yritys naisten innostamiseksi koodauksen pariin on Teknologiateollisuus ry:n ja Ohjelmistoyrittäjät ry:n kolmiviikkoinen #diginaiset-sprintti, joka tullaan näkemään ensi syksynä.
– Kampanja tulee alleviivaamaan naisten mahtavaa ongelmanratkaisukykyä, Ohjelmistoyrittäjien toimitusjohtaja Rasmus Roiha sanailee kampanjan tiedotteessa.

Taitava naiskoodaaja voi tänä päivänä sanella ehtonsa. Se ei kuitenkaan näytä riittävän. Mikä ohjelmistokehityksessä sitten vieroksuttaa naisia? Parasta kysyä diginaiselta.
– Osasyy lienee sosiaalisuuden tarve. Naiset viihtyvät työyhteisöissä, ja softakoodaus mielletään yksinäiseksi puurtamiseksi, vaikka näin ei aina olekaan.

– Alan viestinnässä olisi hyvä myös korostaa, että koodaus ei ole mitään rakettitiedettä. Opettelet tietyn sanavaraston aivan kuin kielten opiskelussa. Sen jälkeen työnä on yhdistellä asioita, tehdä johtopäätöksiä, käyttää kielitaitoa luovasti.
Annika toivottaa hakijat sukupuolesta riippumatta tervetulleiksi Unikielle. Avoinna on jatkuvasti useita ohjelmistokehityksen työpaikkoja.