Suomen teillä liikkuu parhaillaan Trafin poikkeusluvilla yhdeksän massiivista High Capacity Transport -rekkaa. Unikie osallistuu Oulun yliopiston HCT-hankkeeseen, jonka tuloksia tarvitaan, kun päätöksiä jättirekkojen tulevaisuudesta tehdään.
Muista meneillään olevista ajoneuvosektorin hankkeistamme on odotettavissa uusia innovaatioita mm. robottiautojen ja suurten työkoneiden kehityksen avuksi.
HCT-yhdistelmät ovat nykyisin sallittuja ajoneuvoyhdistelmiä suurempia, yli 25,25 metriä pitkiä tai yli 76 tonnia painavia kokonaisuuksia, joille Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi myöntää auto- ja reittikohtaisia poikkeuslupia.
Oulun yliopiston tutkimuskohteena on Ketosen Kuljetus Oy:n poikkeuksellisen massiivinen, 104-tonninen ja yli 30-metrinen HCT-yhdistelmä, joka kuljettaa puukuormia Inarista Rovaniemen rautatieterminaaliin. Ajoneuvo on varustettu monilla mittauslaitteilla, jotka lähettävät jatkuvasti dataa analyysien aineistoksi.
Rekan varustuksiin kuuluvat mm. MoTeCin tiedonkeruuyksikkö, miniPC ja mittausanturit. Rekkaan oli testin alkuvaiheissa kiinnitetty myös Helsingin yliopiston tutkimuskamerat, joilla seurattiin muiden tielläliikkujien käyttäytymistä.
HCT-hankkeissa tutkitaan lisäksi mm. suurrekkojen vaikutusta teiden kuntoon. Samaa reittiä toistuvasti ajavien ajoneuvojen avulla voidaan tunnistaa myös ne tien kohdat, jotka aiheuttavat eniten rasitusta auton rungolle.
Datasta tehtävät analyysit tuottavat keskeistä tietoa, jota tarvitaan kun HCT-yhdistelmien tulevaisuudesta tehdään valtakunnallisia päätöksiä.
Ohjelmistokehittäjät mukana kenttätesteissä
HCT-hanketta johtaa Oulun yliopiston auto- ja työkonetekniikan professori Mauri Haataja. Unikie on toteuttanut telemetriaratkaisun kerätyn datan siirtämiseksi internetiin ja datan käsittelyä helpottavan ohjelmiston.
Oulun ammattikorkeakoulun kanssa meneillään oleva rinnakkaishankkeemme keskittyy tarkemmin erilaisten ajoneuvojen toiminnan analyysiin. Siinäkin keskeistä on sekä datan reaaliaikainen keruu pilvipalvelimelle että sen saatavuus pitkältä aikaväliltä.
– Rekoissa voidaan valvoa rungon toimivuutta ja kestävyyttä kiihtyvyysanturien ja gyroantureiden avulla. Jos arvoissa tapahtuu nopea muutos pitkän aikavälin keskiarvoihin verrattuna, tilanne voidaan tarkistaa heti ja mahdollinen suuri vaurio ehkäistä, konkretisoi konetekniikan erikoisasiantuntija Arto Lehtonen Oulun ammattikorkeakoulusta.
Kenttätestaukset tuovat ohjelmistokehittäjien työhön uuden ulottuvuuden.
– Projekti ei jää vain ruudulle vaan näkyy käytännössä, kun ohjelmistokehittäjä voi osallistua kenttätestaukseen. Se on innostanut kehittäjiä, Arto Lehtonen kertoo Oamk:n autolaboratorion kokemuksista.
Uusia LiDAR-innovaatioita lähitulevaisuudessa
Unikien omassa ajoneuvosektorin sovelluskehityksessä LiDAR-lasertutkateknologia on keskeinen elementti. LiDAR-tutka mahdollistaa liikkuvien kohteiden tunnistamisen myös pimeällä ja äärioloissa, mikä on autonomisille autoille erityisen tärkeää.
LiDARiin pohjautuville, mutta nykyistä älykkäämmille ja kustannustehokkaammille ratkaisuille on tarvetta monella toimialalla. Unikien ohjelmistokehittäjät tekevätkin jatkuvasti työtä LiDAR-palvelujen kehittämisessä. Uusia innovaatioita on luvassa lähitulevaisuudessa.
Kenttätestit ovat tärkeitä myös LiDAR-kehityksessä. Viimeisin LiDAR-kenttätestimme tehtiin Hämeenkoskella, jossa testattiin tärinän vaikutusta pyöräkonealustaan sijoitetun Velodine LiDAR -sensorin resoluutioon.
Kuvateksti:
Tutkimuskohteena on Trafin poikkeusluvalla liikennöivä, yli 30 metriä pitkä ja 104 tonnia painava Ketosen Kuljetus Oy:n HCT-yhdistelmä.
Mahdollisuus sinulle? Katso avoimet ohjelmistokehittäjien työpaikat Unikiella.
